LanganJuoksuja

Kesä(loma) menikin jo

Anteeks kun mä oon ollu aika hiljanen tänä kesänä... Kohta esiintyy ainoa valmis käsityö, minkä oon tehny. Keskeneräisiä on kyllä joitakin, mutta ne on kesken, joten odottavat ilmaantumistaan tänne. Esim. Springtime Swirl, josta on lanka loppu ja toinen vyyhti pitäisi keriä. Kerijälaite vaan on koululla (siis kouluN), enkä oo viittiny kesäloman puolella sitä käydä lainaamassa ja nyt tuntuu, ettei muka ehdi.

Mutta: päällystin silityslaudan samaisella pöllökankaalla, mitä keittiön ikkunassakin on. Kivaa, reipasta tekemistä, lattialle kangas, pari kerrosta vanua ja lauta päälle. Reunat suurinpiirtein sopivaan kokoon ja niittipyssy kouraan! Tykkään. Enkä ookaan ton valmistumisen jälkeen piilottanu tota vaatehuoneeseen, vaan se asuu sohvan selkänojan takana tällä hetkellä.


Miks käsitöitä ei sitten ole valmistunut? Mulla on lähteny ihan täysin lapasesta toi hevosharrastus. Seuraavissa kuvissa esiintyvä karvapallero on mun oma, nimeltään Hipsu, 9-vuotias suomenhevostamma. Yhteinen taival meillä alkoi 27.7.

Tässä kuljetaan ekaa kertaa kohti uutta karsinaa.


Ekana päivänä uudella laitumella aurinkoa ottamassa.


Tässä on jo vajaa kaks viikkoa tutustuttu paikkoihin.


Liittyy Hipsuun myös ompeluprojekteja... Loimessa oli melkoinen palkeenkieli, niin järjestelin itselleni ompelupaikan pihalle. (loimi oli pyykin tarpeessa, niin en uskaltanut viedä sitä sisälle likaisena, ettei äiti saa hepulia!) Siitä se sitten lähti:


Mutta niin vaan saatiin takki taas käyttökuntoon. Kyllä tolla ens talvi menee toivottavasti. Vielä kun yhtenä kauniina sunnuntaiaamuna pesin sen järvessä.


Eilen otin silityslaudasta jääneen vanun ja vanhan lakanan ja surauttelin niistä saumurilla noin 20x35cm pintelinpatjoja 8 kappaletta. Niistä ei kyllä valokuvaa tule. :)

Kun Hipsu oli saanut vajaan 2 viikkoa olla rauhassa yksin, sai se kaverikseen laitumelle Tytön. Hetken aikaa ne jopa söpöili ja haisteli toisiaan, mutta sitten Hipsu laittoi korvat päätä myöten ja alkoi ajaa Tyttöä takaa. :( Mutta se on sellasta... Kyllä ne nyt tulee toimeen hyvin. Tosin, kun menen hakemaan Hipsua laitumelta, se yrittää käyttää tilaisuutta hyväkseen ja alottaa ajamisen taas. Mutta ämpäri, jossa kolisee leipiä tai kauraa, auttaa siihen.


Nyt hautaudun kirjojen sekaan "häpeämään" keihäskisan tulosta. Ei oikeesti hävetä, mutta ärsyttää kun tuntuu, että suomalaisilla on joku tulppa, että isoissa kisoissa ei ikinä kulje. Odotetaankohan niiltä vähän liikaa? Siitä kuuluisasta Evilän lausahduksesta haluan todeta, että sanoi kyllä aiheesta, mutta liian rumasti. Toimittaja kun ei tuntunut ollenkaan tajuavan, kun toinen yritti sanoa, että tuli kuitenkin yks kauden parhaista kisoista. Silti oltiin maata myymässä... Urheilijahan oli realistisesti ajatellut jo kilpailua jälkikäteen ja todennut, että ei ollut vuoden huonointa, mutta ei vaan riittänyt. Ei muuta, UGH.

ps. Kun tekee puoli iltaa töitä tuntimatskun kanssa, niin kannattaa tallentaa tuotokset ennenkun nykäsee tikun irti koneesta. Sen takia mä oikeesti aloin tätä kirjottaa, kun otti niin pannuun kun tajusin, että viime torstain hommat meni ihan hukkaan. :( höh.

Labels: hipsu, jäkäjäkä, sekalaisia

posted by katjaii @ 6:15 PM